Musiikkitalo Fuuga on logistinen ihmenäytös

Miten hallitaan työmaa, jossa materiaalimäärät ovat moninkertaisia tavanomaiseen verrattuna, toimitukset liikkuvat nostokyvyn rajoilla ja samaan aikaan tavaraa kulkee sisään ja ulos lähes tauotta?

Musiikkitalo Fuugan työmaalla tähän haasteeseen on vastannut Hartelan oma tiimi: Ville Kyrölä, Tea Mäntylä, Kari Ojala, Petri Kääriäinen sekä työmaan haalausporukka, jonka käsien kautta kaikki työmaan materiaalit liikkuvat. Kokonaisuus on rakennettu ilman erillistä logistiikkaurakoitsijaa, alusta asti Hartelan oman porukan johtamana.

Logistiikan järjestäminen on vaatinut uudenlaista ajattelua, jatkuvaa ennakointia ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä, ja juuri siksi Fuugaa voi perustellusti kutsua logistiseksi ihmenäytökseksi.

Kaikki lähti päätöksestä tehdä itse

Musiikkitalo Fuugan logistisia ratkaisuja pohdittiin jo hankesuunnitteluvaiheessa, ja yhtenä vaihtoehtona oli myös ulkopuolinen logistiikkakumppani.

”Tähän oli alkujaan pohdittu ulkopuolista urakoitsijaa, mutta allianssin yhteinen tahtotila oli, että Hartela rakentaa tähän ratkaisun itse, ja näin päätettiin tehdä”, kertoo Hartelan työmaan vastaava työnjohtaja Sami Nurmi.

Hartelalla ei myöskään ollut aiempaa kokemusta aivan vastaavanlaisen mittakaavan logistisista ratkaisuista. Kun käytännön toimintamallia lähdettiin viemään työmaalla eteenpäin, kohde oli jo käynnissä ja tavaravirrat kasvamassa nopeasti. Alkuvaiheessa toimituksia hallitsi useampi taho. Se näkyi käytännössä: kuormia tuli päällekkäin, piha ruuhkautui ja pääväylä uhkasi tukkeutua.

Ratkaisu oli keskittää logistiikka yhden kokonaisuuden alle. Hartela otti kokonaisvastuun logistiikan järjestämisestä.

”Kun on monta sopan keittäjää, tulee helposti päällekkäisyyksiä. Kun vastuu keskitettiin, saatiin homma paremmin haltuun”, Kyrölä kuvaa. Tavoitteena ei ollut vain kokonaisuuden hallinta, vaan myös oppiminen ja osaamisen kasvattaminen. ”Me haluttiin opetella tämä itse ja kehittää myös omaa tekemistä”, Mäntylä jatkaa.

Roolit selkeyttävät kokonaisuuden

Keskeistä onnistumiselle on selkeä työnjako. Ville Kyrölä vastaa kokonaisuudesta työnjohdon näkökulmasta. Hänen kauttaan kulkevat yhteydet toimittajiin ja aikataulutukseen.

Tea Mäntylä toimii tiedon solmukohtana. Hän kerää tietoa palavereista, urakoitsijoilta ja suunnitelmista ja jalostaa sen käytännön ohjeiksi työmaalle.

Kentällä kokonaisuuden konkretisoivat Kari Ojala ja Petri Kääriäinen yhdessä haalausporukan kanssa. Ojala toimii haalausnokkana ja johtaa tekemistä kentällä, kun taas Kääriäinen vastaa kurottajalla tavaroiden siirtämisestä paikasta toiseen – käytännössä kaikki työmaan palikat kulkevat hänen kauttaan.

Kyrölä ja Mäntylä jakavat tiedon Petrille ja Karille, jotka vievät sen eteenpäin työmaan arkeen ja varmistavat, että tavara liikkuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, usein tilanteissa, joissa suunnitelmaa joudutaan soveltamaan lennossa. Tämä ketju, suunnittelu, koordinointi ja toteutus, on koko logistiikan selkäranka.

Yhdessä tehty! Kuvassa Fuugan logistiikan tiimiä. Ylärivi: Tea, Soili, Alija, Valtteri. Alarivi: Sauli, Kari, Sören, Saku, Jere, Anton, Petri, Georgios, Kelgo, Ville

Kalenteri, palaverit ja jatkuva ennakointi

Yksi keskeisimmistä työkaluista Fuugan työmaalla on ollut logistiikkakalenteri. Kaikki toimitukset varataan etukäteen, ja toimittajat ovat yhteydessä suoraan työnjohtoon. Kalenterin ympärille on rakennettu selkeä rytmi: aamupalaverit, viikkopalaverit ja logistiikkapalaverit pitävät kaikki ajan tasalla ja auttavat ennakoimaan tulevaa.

Silti pelkkä suunnittelu ei riitä. Työmaalla tapahtuu jatkuvasti asioita, joita ei voi ennakoida: kuorma saattaa saapua ilmoittamatta, kuljettaja ei puhu yhteistä kieltä tai lastaus keskeytyy yllättäen. Sovituista asioista pyritään ensisijaisesti pitämään kiinni, jotta kokonaisuus ei lähde käsistä, mutta samalla työ on jatkuvaa sovittamista.

Fuugassa logistiikka ei ole yksittäinen toiminto, vaan koko työmaan läpileikkaava järjestelmä. Se kattaa toimitusten aikataulutuksen lisäksi työmaan sisäisen tavaraliikenteen, haalausreitit ja tilanhallinnan, nostokaluston ja työmaasähköistyksen, suojaukset ja olosuhteet, liikennejärjestelyt sekä yhteistyön ympäröivien työmaiden kanssa.

”Kyllä se minut yllätti, kuinka laaja kokonaisuus logistiikka oikeasti on”, Mäntylä toteaa. Logistiikka kytkeytyy käytännössä kaikkeen työmaan tekemiseen.

Heijastinkatoksen mittava asennus

Canopy eli kanooppi on konserttisalissa esiintymislavan yläpuolella sijaitseva akustiikkaa parantava rakenne. Tätä heijastinkatoksena tai sointulatvoksena tunnettua elementtiä hyödynnetään osana tilan soinnillista kokonaisuutta.

Fuugan heijastinkatoksen eli kanoopin jopa 13 metriä pitkät osat vaativat tarkkaa suunnittelua, jotta ne saatiin sujuvasti paikalleen.

Poikkeuksellinen kohde, poikkeukselliset mittasuhteet

Fuugan erityispiirteet näkyvät konkreettisesti materiaalimäärissä ja mittakaavassa, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen perinteiseen rakentamiseen verrattaessa.

”Materiaalin määrä ja tavaran koko ovat aivan eri luokkaa. Mennään jatkuvasti nostokyvyn rajoilla ja haalausreittejä saa olla koko ajan tyhjentämässä”, Kyrölä kuvaa.

Siinä missä tavallisessa kerrostalossa yksi kerros saa muutaman nipun kipsilevyä, Fuugassa sama määrä voi mennä yhteen huoneeseen.

”Perus kerrostalossa tulee kuusi nippua kipsiä yhteen kerrokseen. Täällä sama määrä menee yhteen huoneeseen. Tämä antaa perspektiiviä, tämän jälkeen kaikki kohteet vaikuttavat selkeiltä”, Mäntylä kuvaa.

Fuugan toimitukset ovat usein olleet poikkeuksellisen suuria, painavia ja hankalia käsitellä. Esimerkiksi kattoristikot, CLT-elementit ja pitkät erikoisosat ovat vaatineet erityisen tarkkaa suunnittelua, liikennejärjestelyjä ja koko tiimin yhteistyötä.

Yksi vaativimmista kokonaisuuksista olivat akustisen heijastinkatoksen eli kanoopin osat, jotka olivat jopa 13 metriä pitkiä ja noin kaksi metriä leveitä. Näiden käsittely vaati tarkkaa ennakkosuunnittelua, tilanhallintaa ja täysin synkronoitua yhteistyötä kentällä.

Heijastinkatos kokonaisuutena. Kuvassa hahmottuu rakenteen mittakaava ja sen toteuttamisen logistinen haastavuus.

Läpinäkyvyys ja yhteistyö – asiakkaan ehdoilla

 

Kun rakentaja on mukana jo varhaisessa vaiheessa, yhteistyö asiakkaan kanssa on suorempaa, yksinkertaisempaa ja avoimempaa.

 

Tieto ei vääristy välikäsien kautta, ja voimme keskustella asioista suoraan käyttäjän kanssa. Se tuo projektin alkuun selkeyttä ja luottamusta, Saarinen tiivistää.

 

Toisaalta myös rakentajan vastuulla on tehdä oma roolinsa näkyväksi ja pitää asiakas mukana.

 

 Asiakas saattaa kokea, ettei hän voi kysyä kaikkea – tai pelkää vaikuttavansa tietämättömältä. Meidän tehtävä on rakentaa viestintää, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle, Saarinen huomauttaa.

 

Suunnitelmien realistisuus ja toteutettavuus ovat keskiössä, kun kokenut rakentaja on mukana antamassa oman näkökulmansa ratkaisuihin. Rakentaja näkee nopeasti, mikä toimii, mikä ei, ja miten se vaikuttaa lopputulokseen. Kustannusten ja aikataulujen hallinnassa rakentajan varhainen mukanaolo tuo konkreettista lisäarvoa.

 

Tiloja käyttäjille – hyvässä yhteistyössä

 

– Meille on ensisijaisen tärkeää, että tarjoamamme ratkaisut palvelevat aidosti loppukäyttäjää, eikä ne näytä vain hyvältä suunnittelupöydällä, Saarinen toteaa.

 

Rakentamisen ammattitaidolla voidaan ohjata suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa siihen suuntaan, että ratkaisut ovat paitsi toimivia myös toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita.

 

– Me halutaan tehdä tilat käyttäjälle. Ja se on meidän vastuulla myös viestiä se selkeästi asiakkaalle, miksi tietyt ratkaisut tehdään ja mitä niillä tavoitellaan. Luottamus syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta, Saarinen sanoo.

 

Tavoitteena ei ole syrjäyttää ketään, vaan vahvistaa kokonaisuutta: kun rakentaja on mukana suunnittelussa, suunnitelmat myös toimivat käytännössä – näin voidaan myös välttää kalliita virheitä.

 

– Konsultti voi olla hyvä kumppani, mutta ei aina oikea sellainen. Me tarjoamme kokonaisuuden, emme vain rakentamista. Ja siksi haluamme olla mukana alusta asti, suunnittelemassa ja rakentamassa yhdessä, Saarinen tiivistää.

Onnistumisen mittari on hiljaisuus

”Se on paras kehu, mitä voi saada, kun kukaan ei sano mitään”, Kyrölä kiteyttää.

Kun logistiikka toimii, työmaa toimii eikä siitä tarvitse erikseen puhua. Se tarkoittaa, että kuormat ovat tulleet ajallaan, tavara on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja työvaiheet ovat edenneet suunnitelmien mukaan ilman keskeytyksiä.

Logistinen ihmenäytös syntyy ihmisistä

Fuugan logistiikka on onnistunut kokonaisuus, jonka ovat rakentaneet ihmiset. Kyrölän ja Mäntylän johdolla, Ojalan kenttäosaamisella ja haalausporukan käytännön työllä on syntynyt toimintamalli, joka kestää poikkeuksellisen kohteen paineet.

Fuugan työmaalla on hyödynnetty myös tahtituotannon oppeja, vaikka kohde ei itsessään taivu perinteiseen tahtirakentamiseen.

"Täällä ei ole yhtään rakennetta, joka olisi samanlainen kuin toinen", Kyrölä selventää. Toisin kuin perinteisessä kerrostalossa, jossa toistuvat tilat mahdollistavat rytmitetyn tuotannon, Fuugassa jokainen tila on uniikki. Tästä huolimatta tahtiajattelun keskeisiä periaatteita, ennakointia, rytmitystä ja materiaalivirtojen hallintaa, on hyödynnetty logistiikan suunnittelussa.

Fuuga on monella tapaa logistinen ihmenäytös, ei siksi, että haasteita ei olisi ollut, vaan siksi, että ne on ratkaistu yhdessä. Mitä oppeja tiimi veisi Fuugasta mukaansa seuraaville työmaille?

”Tämä on ollut niin erityinen kokonaisuus, että en tiedä, mitä tästä voisi soveltaa – tiimin ottaisin mukaani, se on ollut tässä hankkeessa ihan paras”, Kyrölä summaa.

Turun musiikkitalo Fuuga

Turun musiikkitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle Aurajoen itärannalla. Rakennukseen tulee kaksi salia, konserttisalina toimiva 1300-paikkainen pääsali ja 300-paikkainen monitoimisali.

Tutustu Fuugan hankkeeseen

Sivuilla esitetyt visualisointikuvat ovat luonnoskuvia kohteista, eivät kuvauksia yksityiskohdista tai väreistä.

Visualiointikuvissa voi esiintyä myös lisähintaisina muutostöinä tilattavia materiaaleja.