Hartela vuosikymmeninä

Rakennusosakeyhtiö Hartela

Helsingin yksikön alkuvuodet olivat lähes poikkeuksetta tappiollisia ja turkulaiseksi mielletyn rakennusliikkeen oli vaikea saada töitä. Pahimmillaan Turusta lähettiin palkkarahatkin. Pankitkaan eivät ymmärtäneet laajentumisstrategiaa. Emil Hartela oli kuitenkin sitkeä ja virkkoi ”Helsingistä ei lähetä ennen kuin omamme on saatu pois”. 

Rakennuskohteet Helsingissä

Kauppakeskus Ristikolla on poikkeuksellisen kiehtova historia. Konalan maamerkkinä vuodesta 1962 toiminut Hartwallin virvoitusjuomatehdas on Hartelan kiinteistökehityksen myötä saanut uuden elämän monimuotoisena ja elinvoimaisena kauppakeskuksena.

Vilho Heinonen jättää Urakoitsijat Oy:n

Vilho Heinonen jätti Urakoitsijat Oy:n 1959, päätettyään siirtyä Vesi ja Silta Oy:n johtoon. Emil Hartela lunasti Heinosen osakkeet ja samalla luovutti oman osuuteensa Vesi ja Silta Oy:stä Heinoselle.

As Oy Porintie 2

As Oy Porintie 2:n yhtiön hallitus teetti 1978 lyhyen historiikin alkuvaiheistaan täytettyään 20 vuotta.

Jaakko Hartela tutustui rakentamiseen ruohonjuuritasolta

Jaakko Hartela tutustui opintojensa ohella rakentamiseen ruohonjuuritasolta asti: vuonna 1957 koottu työtodistus kertoo, että tekniikan ylioppilas Jaakko Hartela on vuosina 1952–57 toiminut sekatöissä Halisten vedenpuhdistustyömaalla, laudoittajana ja raudoittajana Kestilän liiketalon työmaalla ja seuraavana kesänä nuorempana työnjohtajana. 

Kirjoitan tähän kuitenkin varmuuden vuoksi viisi litraa väkeviä

Hartela oli saanut Tammisaaresta puolustusministeriön urakan. Kun tuli rakennuksen harjannostajaisten aika, kirjoitti Aatos Lehtonen anomuksen muutamasta korillisesta olutta ja meni hakemaan oluiden tarjoiluun lupaa poliisilaitokselta, sillä elettiin säännöstelyn aikaa.

Jallupullo, Kaiser ja mailimittari

Vilho Heinonen ja Aatos Lehtonen tapasivat Kotkassa Rakennusmestarien keskusliiton liittokokouksessa rakennusmestariyhdistyksen puheenjohtajan ja Turun Osuuskaupan rakennusmestarin. Päätettiin että he palaisivat yhdessä Turkuun Villen punaisella isolla Kaiserilla. Autolla oli paljon hevosvoimia ja Ville usein antoikin innokkaan Aatoksen ajaa autoaan.

Hannoverin messut

Kerran Emil Hartela vei kolme rakennusmestariaan Hannoverin messuille opintomatkalle. Majoitus oli yksityisperheessä Hampurissa.

Kun koko kuuma kesäpäivä oli kierretty messuilla, palasivat väsyneet mestarit kuuden maissa huoneisiinsa lepäämään. Meni noin puolituntia, kun virkku Emil tuli huoneeseen ja sanoi ”Pesin hikiset sukkani ja paitani, ja nyt pojat lähdetään tutustumaan Hampuriin.”.

1954 hankittiin Hartelaan ensimmäinen torninosturi

Kun Suomi oli saanut maksettua kaikki sotakorvauksensa vuonna 1952 oli rakennusalallakin vihdoin mahdollista alkaa koneistamaan ja kehittämään työntekoa yhä teollisempaan suuntaan. Ensimmäiset uudet koneet, joita työmaille tuli olivat ”vinssit” eli lavahissit, raudankatkaisukoneet, isommat betonimyllyt ja laahakauhat. 

Hartela Helsinkiin

50-luvulla Urakoitsijoista oli tullut Turun seudulla yksi kaupungin merkittävimmistä rakentajista. Eemil Hartelaa kiinnostikin laajentaa toimintaa Helsinkiin. Laajentumista kuitenkin vaikeuttivat merkittävästi kunnat, jotka eivät hevillä antaneet mahdollisuuksia ulkokuntalaisille hankkia töitä.

Aatos Lehtonen kuplalla Helsinkiin

Helsingin toiminta-aluetta valvomaan ja sen yhteyshenkilöksi lähetettiin rakennusmestari Aatos Lehtonen Turusta. 

Pohjoisranta 22

Urakoitsijat Oy:n ensimmäinen urakka Helsingissä oli aravatalo Pohjoisranta 22:ssa ja urakan oli laskenut Emil Hartela itse. Hartela määräsi Aatos Lehtosen Helsinkiin ”päällekatsojaksi” ja työmaalle oli palkattu kaksi Emilin mukaan ”huippumestaria”. 

Aatoksen ensimmäinen kesäloma

1952 Aatos Lehtonen sai ensimmäisen virallisen kesälomansa ja sen oli tarkoitus kestää yhden viikon. Ensimmäisenä lomapäivänä Aatos lähti kaupungille vaimonsa kanssa. Matkalla Wiklundin tavarataloon tuli kadulla vastaan Emil Hartela kantaen miehen korkuista piirustusrullaa. Emil pysäytti Aatoksen ja pyysi tätä tulemaan käymään toimistolla häntä auttamassa ja sovittiin että Aatos saapuisi toimistolle klo 12.00. Aatoksen ensimmäinen kesäloma kestikin vain neljä tuntia. Tästä alkoi Aatoksen urassa uusi vaihe, sillä hän siirtyi työmaalta urakkalaskelmien pariin.

Aatos Lehtonen aloittaa Urakoitsijoissa

Urakoitsijat Oy haki vanhempaa mestaria Ylioppilastalon työmaalle. Sen hetkiseen työnantajaansa pettynyt Aatos Lehtonen päätti käydä Emil Hartelan puheilla ja aloitti uransa Urakoitsijat Oy:n palveluksessa.

Urakoitsijoiden ensimmäinen vuosikymmen

Urakoitsijoiden ensimmäisen vuosikymmenen lopulla työntekijöitä oli keskimäärin noin 600-700 henkeä. Mestareita oli parikymmentä.

Pikeä, presidentti ja palaneet sormet

Aatos Lehtosen ensimmäinen kohde Urakoitsijat Oy:ssä oli Ylioppilastalo. Ylioppilastalo rakennettiin vuonna 1952 Rehtorinpellonkadulle ja sen suunnittelijana oli huippuluokan arkkitehti Bryggman. Työmaa oli vaativa. 

Opintomatkalla Euroopassa

Opintomatkalla olevat herrat ihmettelevät, missä päin Eurooppaa ollaan.

Ohjeita harjannostajaisiin

Kerran eräs arvonsa tunteva vastaava mestari valmisteli muita nuoremman sukupolven työmaalla työskenteleviä mestareista harjannostajaisiin. Iltajuhlien oli onnistuttava, joten vastaava mestari päätti antaa ohjeita nuoremmille alkoholin käytöstä, kuinka tilaisuuteen oli pukeuduttava ja tultava ajoissa paikalle. Tämä ilta jäi hyvin mieleen nuoremmille mestareille ja paras ilon aihe oli se, kun hyvien neuvojen antaja jouduttiin kantamaan tilaisuuden päätyttyä taksiin.