Porvoon kaupunki / Porvoon taidetehdas / Porvoo

Taiteen ja kaupallisuuden yhdistelmä pelotti turhaan

Ajatus siitä, että luodaan kulttuuri- ja kongressikeskuksen lisäksi kokonainen elävä, uudenlainen elämäntapakortteli, oli mainio. Nyt vanha tehdas elää!

Moni halusi räjäyttää vanhan hevosenkenkä-, vaneri- ja Hullu Jussi -tehtaan pois Porvoon kaupunkikuvasta. Porvoon Taidetehtaan säätiö ja taiteilijat näkivät rakennuksen arvon ja ajoivat innokkaasti sen kunnostamista. Tehdasrakennus kunnostettiin Porvoon kaupungin käynnistämän ideakilpailun tuloksena. Hartela valikoitui Taidetehtaan yhteistyökumppaniksi ja tästä kokonaisen korttelin  kehittäminen alkoi: ”Ajatus siitä, että luodaan kulttuuri- ja kongressikeskuksen lisäksi kokonainen elävä, uudenlainen elämäntapakortteli, oli mainio. Nyt vanha tehdas elää: Täällä keskitytään hyvään elämään” Dahlqvist kertoo.

Vanhassa tehtaassa keskitytään hyvään elämään

Taidetehdas tarjoaa monenlaisia tiloja erilaisille toimijoille ja tapahtumille. Kokouspäivään on helppo yhdistää vaikkapa virkistävä taidetyöpaja. On hyviä ravintoloita, black box -salit konserteille, messuille, juhlaillallisille ja teatterille, kuvataidetta Taidehallissa ja taidelainaamossa.  Ostoksia voi tehdä Kauppakujan liikkeissä. Seuraavaksi tulee hotelli, asuntoja ja päivittäistavarakauppaa samaan kortteliin ja ihmisten määrä lisääntyy entisestään – kaikki hyötyvät siitä, että ihmiset viihtyvät. ”Lopputulos on hyvä” Boström sanoo. Taidetehdas sai käyntiin hyvän kehitysvauhdin Porvoonjoen rantaan.

Käsi kädessä Hartelan kanssa

Porvoon kaupungin toimitilajohtaja Börje Boström kertoo matkalla kohdatuista hankaluuksista: ”Alkuvaihe oli äärettömän pitkä, koska korjauspäätöksestä oli niin paljon kansalaisten valituksia.”

Susanne Dahlqvist jatkaa: ”Olemme kulkeneet Hartelan kanssa käsi kädessä aika monta vuotta! Ennen avaamista, loppusuoralla, oli hirvittävä kiire, kun osapuolia oli niin paljon. Siitä selvittiin ja ensimmäisen konsertin aikana olimme todella ylpeitä!”

Kaivinkoneista kamarimusiikkiin

Black box -tyyppinen Avanti-sali on nimetty kamariorkesterin mukaan. Jukka-Pekka Saraste ja Esa-Pekka Salonen nimittäin järjestivät Taidetehtaan salissa konsertteja jo 30 vuotta sitten. He olivat panneet merkille paikan loistavan akustiikan, eikä tehtaan silloisella ronskilla ulkomuodolla hyttysineen ollut väliä. Monet pelkäsivät, että sali, jossa rakennettiin ennen Hullu-Jussi -kaivinkoneita, menisi pilalle, kun se kunnostetaan. Mutta ei se mennyt, vaan parani entisestään.

Taiteen ja kaupallisuuden yhdistelmä 

Suomessa ei olla totuttu yhdistämään kulttuuria ja kaupallisuutta. Monet taiteilijat pelkäsivät, etteivät voi enää keskittyä työhönsä Taidetehtaalla konseptin uudistuessa. Mutta kaikki on sujunut hyvin ja tehtaassa syntyy sekä taidetta että kauppaa! Monet taiteilijat tarjoavat palveluitaan ja osaamistaan Taidetehtaan yritystapahtumiin. Taidetehtaalla on 18 työhuonetta taiteilijoille sekä tanssistudio, paikallisen musiikkiopiston studiotila ja kuvataidestudio.

Muuntuvaa, viihtyisää tilaa

”Täällä kaikki tilat muuntautuvat tarpeen mukaan ja tämä näyttää tehtaalta edelleen; tila voi olla tarpeen tullen juhlava, mutta samalla helposti lähestyttävä ja epämuodollinen. Tänne ei tarvitse tulla puku päällä” Dahlqvist kertoo. Taidetehtaan taival on vielä alkuvaiheessa, joten toiminta kypsyy ja paranee ympäristön kehittyessä. ”Taidetehdas on alueen moottori” Boströn toteaa.

”Täällä on hyvä tunnelma ja niin monimuotoista toimintaa, että on ilo tulla töihin joka aamu. Tämä on tällainen iso perhe. Ikinä ei tiedä mitä päivän aikana tapahtuu, usein jotakin ennen näkemätöntä. Haluamme olla edelläkävijöitä, luoda jotakin uutta” Dahlqvist sanoo hymyillen.